Heippa! Täällä kirjoittelee Luxin toimari Laura Kaarna.
Ajattelin kertoa vähän saamastani ravitsemusneuvonnasta liittyen työhyvinvointihankkeeseemme. Kun olin käynyt kehonkoostumusmittauksessa ja keskustelin fysioterapian opiskelijan kanssa omasta liikuntasuunnitelmastani, halusin tietää vielä vähän enemmän ravitsemuksellisista asioista, koska tämä hyvinvointiprojekti minun kohdallani tarkoittaa painoni nostamista eikä suinkaan sen laskemista. Mittaus näytti, että painan 47,6 kiloa, mikä on 4,2 kiloa alle viitearvon. Fysioterapeutti suositteli, että juttelisin terveydenhoidon opiskelijan kanssa siitä, millainen ruokavalio sopisi. Ennen tapaamista pidin ruokapäiväkirjaa pari päivää, jotta näimme millaiset ruokailutottumukset minulla on. Päiväkirjasta huomasimme, että aterioissani ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta söin vain liian harvoin. Tavallisimmin päiväni ruokailut ovat aamupala kahdeksan maissa ja lounas kahdeltatoista, mutta seuraava ruoka vasta illalla mahdollisesti seitsemän aikaan. Mahani oli siis tottunut olemaan ilman ruokaa pitkiäkin aikoja ja huomasin siirtäväni syömistä aina myöhemmäksi vaikka oli jo nälkä. Tämä johtui siitä, että iltapäivisin tein kouluhommia monesti iltaan asti enkä jaksanut keskeyttää tekemistä ruokailun takia ennen kuin oli pakko. Koin siis ruoan tekemisen eräänlaisena aikaa vievänä haittana. Tätä ajatusmallia olen lähtenyt muuttamaan.
Kaiken kaikkiaan terkkariopiskelija oli tehnyt todella hyvät suunnitelmat päiväni ruokailuista: söisin viisi ateriaa päivässä, eli aamupalan, lounaan, päivällisen ja kaksi välipalaa, joista toinen on iltapala. Ruokailut tulisi sijoittaa niin, ettei niiden väliin jäisi liian pitkiä taukoja. Minun tulisi syödä noin kolmen tunnin välein, jotta maha ei tyhjentyisi liikaa ja vatsalaukku alkaisi venyä. Joka aterialta pitäisi löytyä hiilihydraatteja ja proteiineja. Kävimme tarkasti läpi millaisia välipaloja minun kannattaa syödä ja mitä leivän päälle laitetaan, jotta ravintoarvot täyttyvät. Sokerin kulutusta tulisi tarkkailla ja ekstrasokeri esimerkiksi jogurteista tuli karsia pois. Kasvirasvoja tulisi kuitenkin lisätä ruokailuun ja hyvä painon nostamisen keino on ottaa pari lisälusikallista öljyä tai kasvirasvaa päivittäin jonkin ruoan seassa. Olen tykännyt sekoittaa rahkan ja myslin sekaan kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä, mikä kuulostaa ehkä oudolta, mutta se on nopeaa, helppoa ja sitä ei oikein edes huomaa. Saman määrän voisi toki laittaa esimerkiksi wokki-vihanneksien tai salaatin sekaan, vaihtoehtoja löytyy kyllä lukemattomasti.
Terkkari suositteli, että jos en meinaa muistaa ruoka-aikoja on hyvä laittaa muistutukset puhelimeen. Tämä on toiminut hyvin. Minun on syötävä aina ennen ja jälkeen liikunnan, vaikka menisin vain kävellen ostoksille, sillä kroppani alkaa polttaa jo olemassa olevaa massaa, jos en pidä jatkuvasti mahassa pientä määrää ravintoa. Minun on syötävä sama määrä kaloreita kuin kulutankin. Olen myös syönyt pari kertaa viikkoon (aina liikkumisen jälkeen) heraproteiinia noin 30 grammaa sekoitettuna maitoon, veteen tai smoothieen.
Harrastan nyt lihaskuntoilua ainakin kaksi kertaa viikossa eli nopeita sarjoja isoilla painoilla ja kerran viikkoon muuta liikuntaa kuten pyöräilyä, portaiden juoksemista tai vaikka uintia. Pitkiä tasaisesti rasvaa polttavia harjoituksia kuten kävelylenkkejä en saisi tehdä.
Joinakin päivinä olen mennyt vanhoihin tapoihin takaisin. Ei ole helppo muuttaa tottumuksia yhtäkkiä ja välillä kroppa hylkii ruoan määrää ja se on kivuliasta: mahaan on koskenut muutamana päivänä ja on tullut ällötyksen olojakin, mutta onneksi niitä harvakseltaan. Vaikka ei ole nälkä on hyvä syödä edes jotain, jotta vatsalaukku alkaisi venyä, ja se vaatii aikamoista uutta asennoitumista syömistä kohtaan ja kovaa itsekuria, jotta aikatauluista saa pidettyä kiinni. Joka päivä syöminen ei tunnu helpolta, mutta useimmiten tämä on tuntunut jännältä projektilta uudenlaisen elämäntavan saamiseksi.
Otin henkilökohtaiseksi tavoitteeksi päästä 53 kilon peruspainoon. Se ei täyty varmasti tämän projektin aikana, mutta siihen tavoitteeseen haluaisin päästä vuoden sisään. Olen huomannut, että vaikka olen tyytyväinen painooni tällaisenaankin, niin kroppani ei toimi normaalisti vaikka en ole alipainoinen kuin muutaman kilon. Siksi terveydellisistä syistä on aika saada painoa ylöspäin. Tästä tuleekin siis pidempi projekti, kuin mitä työhyvinvointihankkeemme kestää, mutta olen tyytyväinen, että hankkeemme myötä innostuin tekemään tämän elämäntapamuutoksen ja saan siihen vielä niin hyvää apua ja tukea sote-puolen opiskelijoilta.
Terkuin, Laura
Kuvat www.pexels.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti